Syksy 2013
Kesä on valitettavasti ohitse ja syksy ottaa lujemman otteen luonnosta.
Muistelen kesää ja sen ihanuutta. Miksi meillä ei ole AINA kesää :) en pistäis vastaan :)
Olis kyllä kiva saada vuoden toinen ja viimeinen pentue... yksi unelmayhdistelmä on nyt tekeillä..ihan lemmikkipentuja ajattelin...mehän emme myy kasvatukseen emmekä vaadi mitään näyttelyttämistä.
Tärkein asia maailmassa on se että pikkuinen ihana ja viaton pentu saa sen oman kodin missä on hänen perheensä ja turvansa...meille on ihan sama prenikat ja mitskut...vaikka on niitäkin saatu...mutta se EI ole meidän tärkein asiamme kasvtuksessa.
Se, super ihana koti pikku pennulle on meidän juttumme, ei näyttelyt ja sen sellaista. Kyllähän niissä näyttelyissä silloin tällöin käydäänkin...kivaa on nähdä tuttuja ja ystäviä. Mutta en mä sitä useasti jaksa ja koen että ei se ole kissalle mahtavan hauskaa. Eihän se NIIN kivaa ole mullekkaan viettää "joka" viikonloppu jossain näyttelyhallissa...kissallekkaan ei ole kovin antoisaa kököttää suurin osa viikonlopusta näyttelyhäkissä ja silloin tällöin tuomarin pöydällä arvosteltavana . Kissamme viettävät näyttelyhäkissä aikaansa valitettavasti minun ehdoillani ja siksi en viitsi näitä muruja vaivata kauneuskilpailuihin kuin muutaman kerran vuodessa.
Olemme vähän niin kuin luonnonlapsia tässä kasvatushommassa...ja meille tärkein asia on se ihana lemmikkikoti meidän kasvateillemme. Pennun arki...pentuna ja aikuisena...eiköhän se todellisuus siitä koostu.
Rodun standardia ja terveysasioita noudatamme kylläkin... arvoja pitää olla ja myös inhimmillisyyttä. Ei pentuja ja kissoja saa tuotteistaa / esinestää, ne ovat eläviä olentoja joilla on tunteet. Joo, tällainen on meidän kissallamme...satsaamme terveyteen, geneettiseen monipuolisuuteen ja siperiankissan orkkislookkiin...perinteitä kunnioittaen. Mutta, emme ota paineita prenikoista ja mistskuista. CFA /TICA näyttelyssä viihdyn ja jos muutama rusetti tulee niin se on hienoa ja kivaa.
Arki on todellisuutta, kissojen terveys ja luonne myös. Rodut muuttuvat huikeaan tahtiin silloin kuin kasvattajat kasvattavat tuomareille ja mitskujahtia varten. Meidän kissalassamme arvot ovat tärkeitä. Ystävien auttaminen, reiluus, rehellisyys ja kissojemme kunnioittaminen. Haluamme pysyä mahdollisimman lähellä sitä perus siperiankissaa joka on terve ja väljällä sukutaululla. Rapatessa roiskuu, näin sanotaan. En voi koskaan taata terveyttä vaikka kuinka haluaisinkin tai show menestystä. Elävien olentojen kanssa tapahtuu hyviä ja huonoja asioita, mutta jos jotain ikävää sattuu niin olen satavarmasti kasvatinomistajan tukena ja autan mahdollisuuksieni mukaan. Tällaisia mietteitä nyt, ensi kerralla jotain muuta.